*

MarjattaLaiho Jokainen ei ole hyvä jossakin – mutta kelpaa silti ihmiseksi.

”Ehkä näin on parempi”

Kuuntelin Jari Sillanpäätä. Välillä siirryin niin, että näinkin hänet laulamassa täpötäyden Tavastian lavalla. Mietin, etten kai ole koskaan ennen kuullut häntä livenä. Olen niin huono musiikin harrastaja, että tyydyn yleensä siihen, mitä jostain auki olevasta mediasta sattuu tulemaan, kotona tai kylässä. Näin olen toki kuunnellut Jari Sillanpäätäkin melkoisesti. Antauduin kokonaan upean äänen vietäväksi, mieleeni laskeutui syvä levollisuus. Maailma oli mallillaan, Jari lauloi, talo oli pullollaan ystävinä pitämiäni ihmisiä, joista tunsin varsin pienen osan, mutta olimme kaikki yhteisellä asialla ja erään urakan tekemiseen jollakin panoksella osallistuneita, minä hyvin vähäisellä. Talvi-ilta oli jo aikaa sitten tummunut, ja ohjelman päätyttyä yölinjan bussi veisi minut turvallisesti kotiin.

Jari puhui laulujen välillä. Hän kertoi, ettei ollut aikonut lähteä mukaan mihinkään poliittiseen juttuun. Viime metreillä hän oli kuitenkin tullut mukaan Pekka Haaviston presidenttikampanjaan – ja oli siitä oikein iloinen. Siinä vaiheessa sunnuntaina 5. helmikuuta 2012 äänet oli jo laskettu, ja oli selvää, että Suomen tasavallan presidenttinä toimisi seuraavat kuusi vuotta kokoomuslainen Sauli Niinistö. ”Kakkonen” ei ollut tullut ykköseksi, äänestysnumeron 2 arvonnassa saanut vihreiden Pekka Haavisto tuli hopealle presidenttikisassa jättäen pronssisijalle keskustalaisen Paavo Väyrysen. Pekka oli palannut Tavastialle median valokeiloista ja puhunut kauniisti meille kannattajilleen. Juhlittiin ihanan keskinäisen arvostuksen ja yhteistyön ilmapiirissä.

En muista, millä hienoilla sanoilla Jari Sillanpää puhui Pekka Haavistosta. Sen kätkin visusti sydämeeni, että hän lupasi innoissaan olla mukana seuraavalla kerralla, jos sellainen tulee. Nyt on se seuraava kerta. Olen koko ajan ajatellut, että jos Jarista ei ala kuulua mitään Pekan kampanjan alkuvaiheissa, haastan hänet joko yksityisesti tavoittamalla, jos se onnistuu, tai jotenkin some-julkisuudessa. Kysyn: olethan nyt mukana kuten lupasit?

Eilen 14.9.2017 työkaverini mainitsi Jari Sillanpään jääneen kiinni autolla ajamisesta huumeen vaikutuksen alaisena. Se hätkähdytti syvästi, en ollut lukenut vielä päivän lehtiä ja huomannut itse uutista. Ei Jari ole ollut minulle sen merkitsevämpi kuin suuri joukko ihailemiani laulajia. En ole lapsenakaan osannut heittäytyä fanittamaan yksittäisiä esiintyjiä tai bändejä siten kuin kuuluisi, että kaikki muut jäävät sivuun, ja sitten taas kohta hypätään jonkun toisen faniksi ja hylätään äskeinen idoli. Pidän kaikesta taitavasti esitetystä musiikista, ja täysin sävelkorvattomana voin nauttia vaikka keskivertotaviksen kännipäissään metrossa vetäisemästä viisunpätkästä. Jos olen tykännyt joskus jonkun kappaleesta, ei se muutu vastenmieliseksi koskaan myöhemminkään, vaikkei herättäisikään vahvoja nostalgisia tunteita joskus kuuluessaan.

Kimmo Rasila kirjoittaa tänään City-lehden nettiblogissaan Päihderiippuvuus – kiusaamisenkulttuuri: ”Lyömme heti toista, jos kyse on ihmisestä joka tahtomattaan on paljon julkisuudessa esillä.” Hän kuvaa päihderiippuvuutta sairaudeksi, ”jonka alla eläessään ihminen ei todellakaan ymmärrä niitä valintoja joita tekee” ja toteaa, ”et luojan kiitos lööpeissä ei hehkutettu sitä kuinka Jari ajoi kamapäissään hengiltä jonkun täysin viattoman koululaisen.” Siitä voi todella olla tyytyväinen.

Jos suosikkitaiteilija nouseekin korkeille kunnian kukkuloille lahjakkuutensa ja myönteisen imagonsa ansiosta, hän myös helposti suistuu hyvin syvälle liioitellun paheksunnan syövereihin, kun sattuu hairahtumaan sopimattomuuksiin. Tuntuu kuin piraijalauma hyökkäisi salamana jostakin repimään riekaleiksi yleistä, kaatolupaa tarvitsematonta, riistaa. Ja pahan leima kiinnittyy kummallisen sitkeästi julkkikseen.

Kimmo Rasila kehottaa kuuntelemaan juttuun linkkaamansa Jari Sillanpään laulun Parempi mies perjantaina 8.9. esitetystä Vain elämää -sarjan jaksosta: ”Voi olla, että huomaat saman kuin minä tätä katsoessani. Tuossa esiintyy mies, joka on todella surullinen sisällään.” Olen huomaavinani saman ajatuksen ohjelman varsinaisen päätähden, Cheekin, ja toisten kuuntelijoiden silmissä. Laulussa toistuvat sanat: ”Ehkä näin on parempi”.

Keskisuomalainen-lehden otsikon mukaan ”Sillanpää myöntää huume-epäilyn – pyytää anteeksi toimintaansa.” Oman keskiviikkoiltaisen Facebook-julkaisunsa perusteella Jari Sillanpää ei vaikuta murtuneelta mieheltä, vaan suhtautuu asiallisesti ja nöyrästi tekemäänsä väärään valintaan, liikenteeseen lähtemiseen ”hyvin vähäisen [huume]määrän” vaikutuksen alaisena, omasta mielestään ”täysin ajokykyisenä”. Hänen esiintymisensä eivät ole vaarassa, ei tämän perjantai-illan Vain elämääkään, jossa hän itse on pääosassa.

No, erehtymätöntä ihmistä en tiedä – paitsi että kertakaikkisen vankkumattoman hyväkäytöksisen Pekka Haaviston en tiedä koskaan mitenkään törttöilleen, tuskin missään on videopätkää, jossa hän edes hieman tuohtuisi – enkä ainakaan itse ole esimerkillinen kulkija ihmisten joukossa, vaikken huumausaineiden kanssa olekaan päässyt tekemisiin. Enkä ole etsiytynytkään: joskus nuorena olin bileissä, joissa minulle tarjottiin käteen palavaa tupakkaa. Sanoin, etten kiitos polta. Panin merkille, että useimpien polttelemat sätkät tuoksuivat oudon makeille ollakseen tavallista röökiä.

Toissailtana viimeksi potkupyöräilin kuusiprosenttisen oluttuopin jälkeen pitkin metrolaitureita. Mietin, menisinkö hissillä, mutta koin oloni niin ”ajokykyiseksi”, että painelin liukuportaisiin, joissa kylläkin alaspäin mennessä joutuu kannattelemaan pyörää tukevalla otteella. Jos kaatuilisin menopeleineni pikkulasten niskaan, olisi aika vaikeaa perustella ”vähäisenkään” alkoholimäärän käytön jälkeen kulkemista liikuntavammaisena muuten kuin hitainta ja hankalinta, meille vaivaisille tarkoitettua reittiä.

Kysyn kyllä Jarilta. Häntä tarvitaan mukaan tekemään maailmasta syrjimätöntä, esteetöntä ja huumeetonta, ”vain” sinällään antoisaa ja kehittävää, turvallista elämää meille kaikille tarjoavaa. Toivon hänen haluavan yhä olla Pekan joukoissa. Niissä voi juopua ihmisyyden ilosta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat